Lyhyt katsaus menneeseen

Tällainen oli vastikään tehty eräässä toisessa blogissa. Se pani miettimään omaa elämää ja aiheutti paljon oivalluksia ja täytyy sanoa, että myös antoi perspektiiviä. Tässä osa siitä, mitä ison rattaan pyörähtäminen ilmoille syötti:

Kymmenen vuotta sitten, 2002 

Vietin aika villiä elämää (jotkut ovat viettäneet villimpääkin, ei ihan KAIKKIA hullutuksia ole kokeiltu). Asuin rakkaan serkkuni kanssa hulppeassa kolmiossa, jossa järjestimme mahtavia bileitä, koimme mielenkiintoisia ihmissuhteita ja ennen kaikkea olimme melko huolettomia, tulevaisuus edessä. Hain ja pääsin kouluun, josta moni unelmoi. Muistan hyvin lämpimästi kesää 2002. En tiedä lämpötilakeskiarvoa tuolle kesälle, mutta minulle se kesä oli sisäisesti kuuma. Tapasin tuona kesänä paljon uusia tuttavia, joista tuli minulle eri syistä tärkeitä.

Viisi vuotta sitten, 2007

Elämäni muuttui täydellisesti. Rakkaudentäyteiseen parisuhteeseen syntyi lapsi ja opin sen, mikä on kaikkein pyyteettömintä, voimakkainta ja kokonaisvaltaisinta rakkautta: äidin rakkaus. Opinnot olivat viittä vaille valmiit ja minä keskityin perhe-elämään.

Kolme vuotta sitten, 2009

Paikkakunta on vaihtunut nykyiseen. Täällä suoritin loppuun aloittamani; se toi minulle paljon ja olin saanut saattaa maailmaan kymmenia uusia ihmisiä. Valmistuin. Sain viettää aikaa rauhassa kotona rakasta kaksivuotiastani hoitaen. Sisareni synnyttää tyttären.

Vuosi sitten, 2011

Viihdyn erinomaisesti työssäni, jonka olen edellisenä vuonna aloittanut. Minut otetaan ihanasti vastaan ja tunnen kuuluvani joukkoon.

Tähän asti tänä vuonna

Aloitin harrastamaan valokuvausta rakkaan ystäväni kanssa, olemme molemmat siitä hyvin innostuneita. Kesällä reissasin ystävien ja perheen kanssa, koin monet naurut, muistelot, ihanat hetket, joita en vaihtaisi pois! Koin myös stressiä ja muutosvastarintaa. Töissä lähdin kiertoon toiseen yksikköön.

Eilen

Nauroin ystävän kanssa elokuvaa, jonka piti olla toimintaseikkailu, mutta meidän mielestämme se oli komedia. Komensin villiintynyttä lastani ja hänen pikkuserkkuaan, jotka toistensa agitoimina pistivät ranttaliksi. Rentouduin (sen minkä 4- ja viisivuotiaiden kanssa pystyy), välttelin kotitöitä, kävin kirpputorikierroksella.

Tänään

Olin väsynyt, koukutuin tietokonepeliin, komensin yhä noita villejä vilkereitä, rentouduin ompelemalla rakkaan ystävän kanssa.

Huomenna

Menen töihin ja teen sen, mitä minulta odotetaan. Oikeasti odotan sitä, että lomani alkaa. Pakkaan lomalaukun. Käyn ostamassa tuliaisen. Tapaan tyttären kanssa ystäviämme. Autan miestä auton renkaiden vaihtamisessa.

Ensi vuonna

Jatkan valokuvauskurssilla. Töissä jatkan siellä, missä alunperin aloitin. Vietän ihanan talven, kevään, kesän ja syksyn. Reissaan ystävien ja perheen kanssa. Rakastan. Voin hyvin. Olen parempi lähimmäinen.

 

PaaPiin ihanat pussukat!

Niin söpönen kännypussi mulla! Kysymys kuuluu, miksi OSTAA kännypussi, kun sellaisen osaa helposti tehdä itsekin? No siksi ostin:

- PaaPiin kuosit! Niitä EN osaa tehdä, Anniina Isokangas osaa ja painaa näitä itse seulalla.

- Ei ole mitään halpatyömaalaista tuontia, vaan kokkolalaista käsityötä. Made in Keski-Pohjanmaa.

Ah, niin söpöt puput! Näitä löytyi muissakin väreissä ja muitakin kuoseja. Ostakaa ihmiset suomalaista laadukasta käsityötä, meillä sitä tässä maassa löytyy PALJON! Toivon ja uskon, että käsillä tehdyn arvostus on nousemassa.

PaaPiita löytyy:

PaaPii Designin yhteystiedot ja jälleenmyyjät 

Anniinan blogi, jossa kertoo tulevista uutuuksista ja tarinoita tuotteiden takaa 

PaaPiin oma verkkokauppa

(Anniina, jos satut lukemaan tämän, niin minusta tuotemerkki oli vähän liian iso tämän kokoiseen pussukkaan :)  )

Uimapussi

Mies oli sitä mieltä, ettei lapsen uimakamoja voi roudata Golden cap -siiderimainospussissa. No ei sitten. Lapsi valitsemaan kuva edellisen postauksen paneelikankaasta, sitten harsitaan kiinni. Heleppoa (jos sen tekee noin kuin kuvasin juuri, minähän EN niin tehnyt, vaan vaikeimman kautta, eli kiinnityssuihkeella kuva kiinni, siksakataan koneella kiinni, mikä oli hyvinkin perseestä, sillä olisi pitänyt ensin purkaa pussi jos olisi kuvitellut sen mahtuvan pyörimään koneessa ja tämän takiahan sain myös purkaa reippaasti sitä hiivatin siksakkia, joka tarttui myös pussin kahvaan ja toisiin seinustoihin, jolloin verenpaine pompsahti huippulukemiin, kunnes olin lähes hermoraunio ja tajusin, että tämähän on helekkari VAIN uimapussi, harsitaan perkele).

Ja tähän päälle terveisiä kaikille äidinkielenopettajille.

 

Kangasmania

I need rehab... FABRIC REHAB! Tällä kertaa en kyllä tilaillutkaan sieltä, vaan HAWTHORNE THREADSilta. Joka tapauksessa: M A N I A.

Nämä söpöläiset ovat Riley Blaken käsialaa. Paneelin koko on noin metri kertaa metri, laiska ei jaksa mitata.

Sitten seuraa kehuja ja suitsutusta! Kohteena Rovaniemen Ottobre-myymälä. Kävin siellä kolmen maanisen pöngääjän kanssa (iät 3, 4 ja 29). Menimme viittä vaille sulkemisaika sinne ja arvelimme saavamme käännytyksen, mutta saimmekin hurmion! Palvelu oli täyden kympin arvoista ja saimme rauhassa hypistellä kankaita (sen mitä pöngääjät 3 v ja 4 v antoivat "rauhassa" mitään tehdä).

Tämä norsupala oli viimeinen tätä ihanan vihreää pohjaa. Kankaan valmistajaa en muista.

Kukkakuviollinen Sandi Hendersonin Dahlia ja paisley-kuvioinen saman suunnittelijan  Playful paisley. Pikkukuvioisen valmistajaa en muista.

 Niille, jotka eivät ole vielä Ottobrehen päässeet, suosittelen hyvin lämpimästi käyntiä.
 

Uusi harrastus

Blogi on ollut hiljaiselolla ja tulee jatkamaankin sitä. Postaan kun ehdin ja viitsin. Yksi aikaani vievistä asioista on uusi harrastus, valokuvaaminen. Viime viikolla aloitin kansalaisopistossa kurssin, tosi jännää! Ryhmässä on kaksitoista opiskelijaa ja opiskelemme ammattikuvaajan johdolla. Todella huojentavaa oli se, että kaikki muutkin kuulostivat olevan aloittelevia urpoja. Kerroimme alussa omista lähtökohdista ja kiinnostuksenaiheista ja täytyy sanoa, että tulee olemaan mielenkiintoinen syksy! Todella mukavia ihmisiä kaikki ja antoisan erilaisia. Pitkä matka on edessä ja PALJON tulee asiaa. Huomasin, että keskityin ihan kympillä hommaan ja sain kaikki muut ajatukset unohtumaan, aivan ihanaa!

Meillä on kotiläksyjä joka viikko. Ensimmäinen läksy on 3 luontokuvaa. Tähän tehtävään sai käyttää järkkärin ohjelmia. Ensi viikosa sitten alamme kuvaamaan manuaalilla, odotan todella innolla! Ja toisaalta kauhulla. Oppijana vaadin itseltäni joskus liikaa; kaikki pitäisi oppia HETI ja turhautumisen tunne on hyvin mahdollinen jos ei mene heti jakeluun. Yritän ottaa tämän kurssin ihanana harrastuksena ja antamalla opin tulla omaan tahtiinsa. Yritän.

Luontokuva aiheena oli vaikea, ideana ei oikein alkanut tippumaan. Jotain räpsin, ehkä näistä kerään ne 3.

 

Karnaluks

Kävin ystävien kanssa Tallinnassa tyttöjen reissulla. Söimme hyvin, shoppailimme huolella ja rentouduimme.

Karnaluks on käsityöharrastajalle melkoinen kokemus. Se on hallimainen (ja omituisesti löydettävissä oleva), tukkumainen liike. Suomen hintoihin tottunut on siellä silmät pyöreänä (hämmästyneisyyttä aiheuttaa hintojen lisäksi tavaramäärä ja ostelemisen käytännön asiat, joihin kyllä sitten ihmettelyn kautta selviö tuli). Tässä olivat ostokseni:

- 8 metriä tosi jämäkkää kudottua tukikangasta (en ole näin jämäkkään kudottuun tukikseen Suomessa törmännyt), yhteensä alle 15 euroa

- kolmea eri väristä nyöriä, yhteensä sitä on 150 metriä, hinta 9 euroa

- valk. ricrac-nauhaa 21 metriä, 2,52 €

- luonnonvalk. röyhelökuminauhaa 15 metriä, 6,60 €

- pinkkiä, pehmeää alusvaatekuminauhaa 15 metriä 1,80 €

- Organin koneneulapakkauksia 5 kpl, yht. 7,44 € (Suomessa nämäkin maksavat sen 3-5 euroa/kpl!)

- 8 lankarullaa yht.  4,54 €

- valk. koristekuminauhaa 8 metriä 1,44 €

- kolme rullaa kanttinauhaa 11,25 €

- framilonia 20 metriä 4,60 €

- angry birds- ja smurffiroikottimet (nää saattaa olla heijastimia, pitää tarkistaa vielä, heh) yht. 4 euroa

Kymmenen kappaletta vetskareita löysin eräästä kangaskaupasta, näistä pulitin yhteensä vitosen ja siinä on mukana pitkiä ja jämäköitä vetskareita!

HALAPAA!

Nordic forest -haalari ja Taikametsästä pipoja

Nordic forest -nimisestä velourista haalari työkaverin vastasyntyneelle pojalle. Tein kokoa 74 cm Ottobren ohjeella, ajattelin että syksymmälle olisi kiva. Haalari on ihan jättimäinen, lähentelee kyllä todellisuudessa kokoa 80 cm ellei jopa 86 cm. Onpahan sitten kasvuvaraa... Kankaan kuosin on suunnitellut Leena Renko.

Ohjeen mukaan jos olisin tehnyt, olisi vetskari kantattu, en halunnut tähän kuosiin kuitenkaan sitä, sillä kantti pomppaa silmiin ja sopii mielestäni eleettömämpään kuosiin.

Taikametsä-nimisestä joustofroteesta tein muutaman pipon tuliaisiksi. Tykkäsin tästä kuosista, mutta en ole niin innostunut tuosta froteesta ollut koskaan. Katsotaan, saanko mitään muuta aikaiseksi tästä kankaasta vai panenko lopun myyntiin. Kangashan on erään ompeluryhmän kimpassa järjestämä eikä sitä ole tehty kuin muutama sata metriä, kankaan on suunnitellut Leena Renko. Siis ihan peruspipoja 4 kpl eri kokoisina.

Mulla kyllä vissiin on jokin keltainen kausi. Tähän vielä loppuun kuva Neiti Moosta Racerback-mekossaan leikkimässä Bellen kanssa, samikset. Siinä uitetaan Polly Pocketeja.