PaaPiin ihanat pussukat!

Niin söpönen kännypussi mulla! Kysymys kuuluu, miksi OSTAA kännypussi, kun sellaisen osaa helposti tehdä itsekin? No siksi ostin:

- PaaPiin kuosit! Niitä EN osaa tehdä, Anniina Isokangas osaa ja painaa näitä itse seulalla.

- Ei ole mitään halpatyömaalaista tuontia, vaan kokkolalaista käsityötä. Made in Keski-Pohjanmaa.

Ah, niin söpöt puput! Näitä löytyi muissakin väreissä ja muitakin kuoseja. Ostakaa ihmiset suomalaista laadukasta käsityötä, meillä sitä tässä maassa löytyy PALJON! Toivon ja uskon, että käsillä tehdyn arvostus on nousemassa.

PaaPiita löytyy:

PaaPii Designin yhteystiedot ja jälleenmyyjät 

Anniinan blogi, jossa kertoo tulevista uutuuksista ja tarinoita tuotteiden takaa 

PaaPiin oma verkkokauppa

(Anniina, jos satut lukemaan tämän, niin minusta tuotemerkki oli vähän liian iso tämän kokoiseen pussukkaan :)  )

Päiväkotitätien kevätmuistamiset

Löysin TÄÄLTÄ pussukkaohjeen. Olen tehnyt pussukoita samoilla ohjeilla jo niin paljon, että tympi jo, kiva tehdä välissä muullakin ohjeella. Tässä ohjeessa kivaa on se, että voi itse miettiä hyvinkin pitkälle ne muodot mitkä pussukkaansa haluaa. Näihin pussukoihin mahtuu hyvin esim. kyniä tai meikkisiveltimiä tms.

  

Edellisen postauksen Mademoiselle-kankaasta jäi sen verran, että saa neljä pussukkaa. Just soppelisti!

Kukkaro ja housuja + nostalgisia vistimuisteloita

Michael Millerin supersöpösestä kankaasta tein tänään itselleni kukkaron. Tarve uudelle kukkarolle lähti siitä, (että minulla on niin söpöä kangasta :D ) että pärjään nykyään pienemmällä kukkarolla. Uusin nimittäin ajokorttini, sillä vanha ajokorttini oli hirvittävän suuri (kyllä, olen NIIN vanha) ja ihan ratkeamispisteessä puuttuvine paloineen. Ajokortti ei mahtunut tavallisiin lompakoihin ja olenkin käyttänyt rahapussinani VIRKKUKOUKKUSEN isoa nipsukukkaroa. Nyt tein pienemmän (kehys 12 cm) pussukan, johon pankkikorttikokoinen uusi ajokorttinikin sujahtaa muiden korttien mukaan kivasti. Nähtäväksi vain jää, oliko käyttämäni pikaliima hyvää vai huonoa... sunnuntaina kun en päässyt Sinooperiin ostamaan kukkaroissa tavallisesti käyttämääni liimaa...

 

Lisäki tein kohta kaksi vuotta täyttävälle O-pojalle housut. Kaavana ihan paras housukaava eli Ottobren (1/2008) Jump. Lahkeisiin kuminauhat ja piiiitkä vyötäröresori, jota voi pitää kaksinkertaisena tai kokopitkänä. Koko on 104 cm 110:n lahkeilla. Moolla meni todella pitkään vastaanvanlaisena virityksenä eräät housut. Paljon liikkuvalle leikki-ikäiselle pitkä resori antaa tilaa ja housut pysyvät hyvin jalassa eivätkä lähde lerpattamaan, aluspaitakin pysyy napakasti paikoillaan.

Etupuolen lahkeen kroko ja pyllyn sininen otus ovat velourisia silityskuvioita.

Samalla kaavalla, mutta 110-senttisenä 116:n lahkeilla Neiti Moolle housut myös. Molemmissa housuissa kangas on Eurokankaan jenkkicollegea.

My Little Pony -kuva on peräisin kirppikseltä 50 sentillä ostamastani paidasta. Paita oli hyvin kulahtanut, mutta kuva oli hyvä, joten käyttöön! Tiedän jo nyt, että nämä housut tulevat olemaan suursuosikki!

Kuvan kiinnittäminen ja paikalleen applikoiminen olivat hyvin helppoa, minulla nimittäin on uusi, salainen ase! Tämä on jokaisen applikoijan unelma:

Kiinnityssuihke! Hitto vieköön, miten se nopeuttaa kiinnittämistä ja tukikankaiden kanssa ähräämistä! I LOVE IT! Ihan parhaita apuvälineitä ompeluhommissa.

Näitä housuja tehdessäni käytin vihdoin loppuun erittäin pitkäikäisen ystäväni, vanhan lapsuusaikaisen vistini. Luultavimmin pitäisi käyttää virallisesti muotoa twist, mutta ei se mitään, visti on parempi, siten se meillä lausuttiin :D Kyseessä siis oli pitkä kuminauha, jolla hypimme mitä erilaisimpia leikkejä. Juuri nyt ei vain tule mieleen mitään niistä! Aivan huippu liikuntamuoto lapsille, harrastimme ala-asteen ajan vistillä (ja hyppynarulla tietysti) kaikilla välitunneilla. Nyt monimetrinen visti on jakautunut erilaisiin käsitöihin parin vuoden ajan!

Tuleeko kellään mieleen, mitä kaikkia vistileikkejä oli? Yritin muistella ja muistan ainoastaan leikin nimeltään Kaksitoista. Yhtään en kyllä muista sitä, miten siinä piti hypätä! Hjälp! Olisi kiva opettaa omallekin lapselle viskin ilot. Tuntuu nyt hurjalta ajatella sitä, miten lapsena pystyi hyppäämään TODELLA korkealle, ei taida vanha pökkelö enää taipua ;)

Päiväkotitätien joulumuistamiset

Tein tänään VIHDOIN päiväkotitädeille joululahjapussukat. Aluksi kaavailin tekeväni patakintaat, tein jo prototyypinkin. Se ei kuitenkaan tuntunut hyvältä. Se oli liian kova. Hylätty. Sitten ajattelin tehdä patalaput, "pääsee helpommalla"... MY ASS! Prototyypistä tuli ruputyyppi ja into lopahti. Tiedän, että vähän vaivaa näkemällä olisin saanut ne kasaan, mutta kun into meni niin en alkanut menettämään myös hermojani vääntäessäni jotain mitä en halua tehdä :D Ihanaa oikaista! ;)

Tein pussukat. Tällä kertaa nauhoilla kiinnitettävät. Sisällä pussukoissa on Neiti Moon lempikarkkeja, kettuja. Siis Pihlaja oikealta nimeltään. Kutsuuko KUKAAN kettukarkkeja niiden oikeilla nimillä? En usko!

Kankaat Michael Milleriä, Robert Kauffmania ja Stenzoa.

Loppuun vielä kuva neidin blingbling-kynsistä. Synttärilahjaksi saadut kynsitarrat ovat olleet kovassa käytössä.

Voitin Handmade by Annika -blogin arvonnassa! Palkinto oli tiskirätti ja näitähän tarvitaan aina. Olen saanut ihan huipun bambuisen tiskirätin myös ystävältäni, aivan parhaita!

Kiitos, Annika!

Päiväkoti meni kesälomalle ja hoitajia muistettiin pussukoin. Tällä kertaa siis avopussukoin.

Omppukankaan kaikki tunnistavatkin Marimekoksi, kukkakangas Laura Ashley. Mieltä lämmitti, kun päiväkodin tädit kertoivat mihin käyttävät pussukoitani. Ovat siis olleet mieluisia ja kuulemma myös jouluna saadut vetoketjupussukat ovat käytössä, mukavaa.

Ompelut ovat olleet nyt hyllyllä jonkin aikaa. Olen keksinyt "pientä puuhasteltavaa" itselleni vapaapäiviin, kuten huoneiden vaihto ja kaappien siivous ja uudelleenjärjestely. Se proggis on muutoin valmis, kangaskätköt vain vielä kaipaavat läpikäyntiä ja järjestämistä (heh heh, siitäpä kivan ansan itselleni viritin...).

Kesään on kuulunut myös pikku retkiä, pyöräilyä jne, en ole ehtinyt ompelushommiin. Puolitoista viikkoa kesäloman alkuun! Tiedossa on reissailua Suomessa rakkaiden ystävien luona. Moo odottaa varmasti kesälomalta eniten Muumimaailmaa. Usein on kuultu lause: "Voi äiti, minulla niin jännittää se Muumimaailma!", "Tekeekö Muumimamma siellä meille ruokaa?" tai "Koska sinne Muumimaailmaan mennään?!?!?!".

Tässä kuvassa tietysti klassinen sorsansyöttöasento; leivänmurun saa mitä ilmeisimmin lingottua sorsalle parhaiten näin?

 

Arvonnan voittajan pussukka

Tykkään kyllä itsekin kovasti tuosta Marimekon vihreästä Tantsusta. Vaaleanpunaisesta haluaisin verhot, mutta mutta... det kostar ingenting at köa, kuten puhelinvaihde sanois. (Vai onko se att köa, svenska ei ole ollut koskaan vahvimpia lajejani.)

Päiväkodin joulujuhlat ja viimeisiä joululahjaompeluksia (toivottavasti)

Moon päiväkodin joulujuhlat juhlittiin. Lapset esittivät lauluja. Moo ei laulanut sanaakaan, suupielet lattiaa kohti seisoa tönötti kuoron joukossa koko esityksen :D

 

Ja tietysti kieputti mekon nauhaa. Sitkeästi seisoi laulajien joukossa, vaikka selvästi olisi haluttanut ottaa ritolat äitin ja isin luo <3

Mehu ja piparit maistuivat, tässä mennään jo piparisantsikierrokselle. Tuo lapsi voisi elää pelkällä piparilla!

Välissä letit ovat in, välissä hiuksiin ei saa m i s s ä ä n  n i m e s s ä  koskea.

(Pahoittelen muuten tämän postauksen p*skoja kuvia, olen saanut uuden taskukameran vanhan rikkoutuneen tilalle ja vaikka tämä onkin samaa merkkiä, ei kyllä toimi yhtä jouhevasti kuin edellinen. Lie käyttäjäongelma...)
 

Pukinkonttiin menee tämä Ottobren Spot-hupparin kaavasta modailtu kylpytakki. Koko on 86, mutta meni päälle vielä 98-104 cm käyttävälle Moolle. Lyhythän se hälle tietty oli, mutta mahtui. Tämä menee nyt 80-senttisiä käyttävälle poitsulle. Tein hihoihin käännettävät Rocket Rascals -kappaleet, joilla saa käyttöikään pidennystä. Materiaali muutoin superpehmeää Eurokankaan pakkafroteeta. (Kyllähän vain tosi huonot kuvat otinkin... tämäkin on luonnossa tosi paljon söpömpi vaate kuin tässä.)

 

Parit pussukat. Alkavat jo kohta tulla korvista ulos.. tuota mustaa on parikin kappaletta.

 

Etanan kaikki varmaan tunnistivatkin Vallilan Raparperin alla -kankaasta tehdyksi.

 

 

I'm on fire!

Täällä on ompelukone hurissut. Ja olisi hurissut vielä enemmänkin, jos olisi ehtinyt. Käytiin välissä Fransmannissa ystäväperheen kanssa syömässä. Minä kyllä tykkään tosi paljon Fransmannin ruoista ja ovat vielä lapsiystävällinenkin paikka.

No, ne ompelukset. Lisää pussukoita.

 

Ja pussukkateemalla jatketaan; tässä ompelunurkkaukseni, johon tein Marimekon Tantsusta pussukan. Pussukka toimii siis langanpätkien sun muun kerääjänä, muutenhan ne ovat -kuten kaikki ompelijat tietävät- pitkin ja poikin, yleensä omissa vaatteissa loppujen lopuksi.

Kuvassa näkyy myös ystävältä saatu kahvikuppi. Eli neulatyyny. Kuppi on liimattu lautaseen kiinni ja lautanenkin toimii oivana keräysastiana nuppineuloille.

 

Valmistuva ja valmistuneita

Bloggaamiseni on jäänyt vähemmälle kun on ollut työ- ja opiskelukiireitä. Ensi tiistaina VALMISTUN! Vuoden kestäneet erikoistumisopinnot on nyt lusittu. TÄmä syksy on ollut melkoista kahlaamista kodin, työn ja koulun kanssa. Mahtavaa, että yksi (iso!) stressi on poissa.

 Joululahjaompelukset ovat vaiheessa. Jotain sentään olen saanut aikaiseksi:

Pöllöpussukka ja bambipussukka

 

 

Tämä Kauffmanin sydämet -pussukka on ihan itselleni. Kuvassa se on ladattu meikkejä täyteen, joten siitä pullistelu.

 

Pikkujoululahjaksi sain sisareni tekemät neuvolakortin kannet. Sinne livahti sopivasti Moon neuvolakortti ja Kela-kortti.

 

 

Projekteja on kesken M O N T A. Bloggaan kun ehdin tehdä. On myös bloggaamatta eräs palkinto, jonka voitin Tikbumsan arvonnasta, sekin tulossa.

Vielä loppuun; kun joulun materialistinen kliimaksi tässä lähestyy kovaa vauhtia, on hyvä muistaa, mistä lapset tykkäävät eniten:

Yksinkertaisuudesta ja siitä, että saa itse keksiä  mahtavia käyttötarkoituksia asioille, jotka aikuisten mielestä ovat roskaa. Tästä laatikosta on revitty iloa jo viikon, (itsehän en ole järjettömän ilahtunut isosta laatikosta olohuoneen sisustuselementtinä...) se on toiminut vauvanhoitopaikkana, sairaalana, autona, makuuhuoneena, laivana... :)

 

 

Pussukka synttärilahjaksi

Olimme tänään miehen kanssa kolmikymppisillä. Neiti Moo oli hoidossa tätinsä luona. Kaikki meni siellä hyvin, kunnes tuli nukkumaanmenoaika. Ikävähän se tuli. Ei mennyt ohi. Äiti haki kotiin. Isi jäi vielä juhlimaan. Oli täydellinen kesäillan ihannesää koko ulkoterassi-illallisen ajan, juuri kun päästiin Moon kanssa kotiin, alkoi sataa (kjäh kjäh juhlimaan jääville). ;)

Synttärisankarin lahjan pakkasin tietysti omatekemään pussukkaan. Kuvannut Neiti Moo ,2v 9 kk.

  

Kuvia koneelle ajellessani mietin, miten kaikki kuvat ovat valottuneet jotenkin ihmeellisestai ja jotain sumuisen oloista niissä on. Katsaus linssiin ja syy selvesi: pikkuinen sormi on käynyt jättämässä jälkensä. CSI Miamin Horatio olisi saanut hyvän johtolangan siitä sormenjäljestä ;)

Kangas Hawthorne threads. Jos kiinnostaa kokeilla pussukan tekemistä, yksi selkeä ja näppärä ohje löytyy esimerkiksi Hippulasta.

Karmiinipussukointia

Marimekon Maija Isolan Karmiini-kankaasta kukkaron tein. Muotokokeilua samalla. Ei tullut vision mukainen mutta kukkaron saaja päättäköön itse mitä on mieltä ja miltä tuo käytössä tuntuu. Kieltämättä kuva on hivenen outo.. 

Pohja levennetty myös. 

Tämän tyylisiä pusskukoita olen myös tehtaillut muutaman eri tarkoituksiin. Nopsa ja kätsy tehdä. Monikäyttöinen.

Ruskuaispussi

Ihanasta ruskeasta pilkullisesta kankaasta pussukka. Kuvassa taitaa vilkkua vielä vähän kuivumatonta liimaa... Minulla ei ole kunnollisia pihtejä, joilla lintata kaaret kunnolla. Vähän sain niitä puristettua, mutta en siten miten olisin halunnut. Täytynee alkaa kehitellä jotain vempelettä puristamiseen!

Lindexin alessa kävin, josta parit alennuksessa olevaa lastenvaatetta Neiti Moolle löysin ja sitten NÄMÄ:

Niin ihanat housut!

Lapsena luin Maailman vahvin Nalle -sarjakuvaa ja nyt oma lapsi on ihan myyty Nallesta myös. Kirjastosta olemme lainanneet DVD:t ja niitähän pitäisi saada katsoa suunnilleen koko ajan.

Kaksipäinen hirviö... ööö.. eiku siis pussukka

Kaverin kaksipäinen pussukka oli mennyt rikki, uusihan se piti saada. En ollut ennen törmännyt tällaisiin virityksiin: kummassakin päässä kaaret ja keskeltä kiinni. Kokoluokkka piti olla sellainen, että bussikortti mahtuu. 

Pöllömpi pussukka

Noita pusseja on niin kiva tehdä! Tämä menee Hansulle Fb-haasteeseen. Toivottavasti tykkää. Ei Hansulla kyllä oo muuta vaihtoehtoa, olen liian pelottava :D