PaaPiin ihanat pussukat!

Niin söpönen kännypussi mulla! Kysymys kuuluu, miksi OSTAA kännypussi, kun sellaisen osaa helposti tehdä itsekin? No siksi ostin:

- PaaPiin kuosit! Niitä EN osaa tehdä, Anniina Isokangas osaa ja painaa näitä itse seulalla.

- Ei ole mitään halpatyömaalaista tuontia, vaan kokkolalaista käsityötä. Made in Keski-Pohjanmaa.

Ah, niin söpöt puput! Näitä löytyi muissakin väreissä ja muitakin kuoseja. Ostakaa ihmiset suomalaista laadukasta käsityötä, meillä sitä tässä maassa löytyy PALJON! Toivon ja uskon, että käsillä tehdyn arvostus on nousemassa.

PaaPiita löytyy:

PaaPii Designin yhteystiedot ja jälleenmyyjät 

Anniinan blogi, jossa kertoo tulevista uutuuksista ja tarinoita tuotteiden takaa 

PaaPiin oma verkkokauppa

(Anniina, jos satut lukemaan tämän, niin minusta tuotemerkki oli vähän liian iso tämän kokoiseen pussukkaan :)  )

Uimapussi

Mies oli sitä mieltä, ettei lapsen uimakamoja voi roudata Golden cap -siiderimainospussissa. No ei sitten. Lapsi valitsemaan kuva edellisen postauksen paneelikankaasta, sitten harsitaan kiinni. Heleppoa (jos sen tekee noin kuin kuvasin juuri, minähän EN niin tehnyt, vaan vaikeimman kautta, eli kiinnityssuihkeella kuva kiinni, siksakataan koneella kiinni, mikä oli hyvinkin perseestä, sillä olisi pitänyt ensin purkaa pussi jos olisi kuvitellut sen mahtuvan pyörimään koneessa ja tämän takiahan sain myös purkaa reippaasti sitä hiivatin siksakkia, joka tarttui myös pussin kahvaan ja toisiin seinustoihin, jolloin verenpaine pompsahti huippulukemiin, kunnes olin lähes hermoraunio ja tajusin, että tämähän on helekkari VAIN uimapussi, harsitaan perkele).

Ja tähän päälle terveisiä kaikille äidinkielenopettajille.

 

Kangasmania

I need rehab... FABRIC REHAB! Tällä kertaa en kyllä tilaillutkaan sieltä, vaan HAWTHORNE THREADSilta. Joka tapauksessa: M A N I A.

Nämä söpöläiset ovat Riley Blaken käsialaa. Paneelin koko on noin metri kertaa metri, laiska ei jaksa mitata.

Sitten seuraa kehuja ja suitsutusta! Kohteena Rovaniemen Ottobre-myymälä. Kävin siellä kolmen maanisen pöngääjän kanssa (iät 3, 4 ja 29). Menimme viittä vaille sulkemisaika sinne ja arvelimme saavamme käännytyksen, mutta saimmekin hurmion! Palvelu oli täyden kympin arvoista ja saimme rauhassa hypistellä kankaita (sen mitä pöngääjät 3 v ja 4 v antoivat "rauhassa" mitään tehdä).

Tämä norsupala oli viimeinen tätä ihanan vihreää pohjaa. Kankaan valmistajaa en muista.

Kukkakuviollinen Sandi Hendersonin Dahlia ja paisley-kuvioinen saman suunnittelijan  Playful paisley. Pikkukuvioisen valmistajaa en muista.

 Niille, jotka eivät ole vielä Ottobrehen päässeet, suosittelen hyvin lämpimästi käyntiä.
 

Uusi harrastus

Blogi on ollut hiljaiselolla ja tulee jatkamaankin sitä. Postaan kun ehdin ja viitsin. Yksi aikaani vievistä asioista on uusi harrastus, valokuvaaminen. Viime viikolla aloitin kansalaisopistossa kurssin, tosi jännää! Ryhmässä on kaksitoista opiskelijaa ja opiskelemme ammattikuvaajan johdolla. Todella huojentavaa oli se, että kaikki muutkin kuulostivat olevan aloittelevia urpoja. Kerroimme alussa omista lähtökohdista ja kiinnostuksenaiheista ja täytyy sanoa, että tulee olemaan mielenkiintoinen syksy! Todella mukavia ihmisiä kaikki ja antoisan erilaisia. Pitkä matka on edessä ja PALJON tulee asiaa. Huomasin, että keskityin ihan kympillä hommaan ja sain kaikki muut ajatukset unohtumaan, aivan ihanaa!

Meillä on kotiläksyjä joka viikko. Ensimmäinen läksy on 3 luontokuvaa. Tähän tehtävään sai käyttää järkkärin ohjelmia. Ensi viikosa sitten alamme kuvaamaan manuaalilla, odotan todella innolla! Ja toisaalta kauhulla. Oppijana vaadin itseltäni joskus liikaa; kaikki pitäisi oppia HETI ja turhautumisen tunne on hyvin mahdollinen jos ei mene heti jakeluun. Yritän ottaa tämän kurssin ihanana harrastuksena ja antamalla opin tulla omaan tahtiinsa. Yritän.

Luontokuva aiheena oli vaikea, ideana ei oikein alkanut tippumaan. Jotain räpsin, ehkä näistä kerään ne 3.