Uimapussi

Mies oli sitä mieltä, ettei lapsen uimakamoja voi roudata Golden cap -siiderimainospussissa. No ei sitten. Lapsi valitsemaan kuva edellisen postauksen paneelikankaasta, sitten harsitaan kiinni. Heleppoa (jos sen tekee noin kuin kuvasin juuri, minähän EN niin tehnyt, vaan vaikeimman kautta, eli kiinnityssuihkeella kuva kiinni, siksakataan koneella kiinni, mikä oli hyvinkin perseestä, sillä olisi pitänyt ensin purkaa pussi jos olisi kuvitellut sen mahtuvan pyörimään koneessa ja tämän takiahan sain myös purkaa reippaasti sitä hiivatin siksakkia, joka tarttui myös pussin kahvaan ja toisiin seinustoihin, jolloin verenpaine pompsahti huippulukemiin, kunnes olin lähes hermoraunio ja tajusin, että tämähän on helekkari VAIN uimapussi, harsitaan perkele).

Ja tähän päälle terveisiä kaikille äidinkielenopettajille.

 

Kangasmania

I need rehab... FABRIC REHAB! Tällä kertaa en kyllä tilaillutkaan sieltä, vaan HAWTHORNE THREADSilta. Joka tapauksessa: M A N I A.

Nämä söpöläiset ovat Riley Blaken käsialaa. Paneelin koko on noin metri kertaa metri, laiska ei jaksa mitata.

Sitten seuraa kehuja ja suitsutusta! Kohteena Rovaniemen Ottobre-myymälä. Kävin siellä kolmen maanisen pöngääjän kanssa (iät 3, 4 ja 29). Menimme viittä vaille sulkemisaika sinne ja arvelimme saavamme käännytyksen, mutta saimmekin hurmion! Palvelu oli täyden kympin arvoista ja saimme rauhassa hypistellä kankaita (sen mitä pöngääjät 3 v ja 4 v antoivat "rauhassa" mitään tehdä).

Tämä norsupala oli viimeinen tätä ihanan vihreää pohjaa. Kankaan valmistajaa en muista.

Kukkakuviollinen Sandi Hendersonin Dahlia ja paisley-kuvioinen saman suunnittelijan  Playful paisley. Pikkukuvioisen valmistajaa en muista.

 Niille, jotka eivät ole vielä Ottobrehen päässeet, suosittelen hyvin lämpimästi käyntiä.
 

Nordic forest -haalari ja Taikametsästä pipoja

Nordic forest -nimisestä velourista haalari työkaverin vastasyntyneelle pojalle. Tein kokoa 74 cm Ottobren ohjeella, ajattelin että syksymmälle olisi kiva. Haalari on ihan jättimäinen, lähentelee kyllä todellisuudessa kokoa 80 cm ellei jopa 86 cm. Onpahan sitten kasvuvaraa... Kankaan kuosin on suunnitellut Leena Renko.

Ohjeen mukaan jos olisin tehnyt, olisi vetskari kantattu, en halunnut tähän kuosiin kuitenkaan sitä, sillä kantti pomppaa silmiin ja sopii mielestäni eleettömämpään kuosiin.

Taikametsä-nimisestä joustofroteesta tein muutaman pipon tuliaisiksi. Tykkäsin tästä kuosista, mutta en ole niin innostunut tuosta froteesta ollut koskaan. Katsotaan, saanko mitään muuta aikaiseksi tästä kankaasta vai panenko lopun myyntiin. Kangashan on erään ompeluryhmän kimpassa järjestämä eikä sitä ole tehty kuin muutama sata metriä, kankaan on suunnitellut Leena Renko. Siis ihan peruspipoja 4 kpl eri kokoisina.

Mulla kyllä vissiin on jokin keltainen kausi. Tähän vielä loppuun kuva Neiti Moosta Racerback-mekossaan leikkimässä Bellen kanssa, samikset. Siinä uitetaan Polly Pocketeja.

Ikasyrin isopallosta hihaton mekko

Racerback dress on todella nopea tehdä. Ilmaiskaavan 1-8-vuotiaiden mekkoihin saat TÄÄLTÄ. Itse tein koon 5-6 vuotta ilman saumavaroja. Moo käyttää kokoa 116 cm.

Bellelle myös mekko. Loppui keltapohjainen kangas ja jouduin nappaamaan pätkän valkopohjaista (josta en tykkää) helmaan mukaan. Ja vitsi mitä järkevyyden tunteita taas koinkaan, kun Bellen mekon takapuolelle tein tarrakiinnityksen... Mietin, että pitää saada kapeampaa tarraa näihin nukenvaatteisiin. Vasta seuraavana päivänä sisareni suopealla avustuksella tajusin, että olisinhan voinut LEIKATA sitä tarranauhaa pienemmäksi. Jep, ruuti on keksitty.

Postipäivä!

Melkein kuin olisi joulu! Postipoika on tänään joulupukkeillut minulle kaikkea kivaa! Muutenkin on ollut huisin mahtava päivä! (Hyvin pikaiset kuvat napattu, nämähän on heti postattava!)

Kaikista ihanin postintuoma on tämä:

Disneyn Belle-nukke, jolle kuva ei tuo oikeutta yhtään. Panin barbien malliksi antamaan viitettä koosta. (Barbie näyttää siltä kuin olisi juhlinut viikon ilman housuja...)

Moo ei ole kotosalla, joten minun lie pitää leikkiä tällä lauantaihin saakka, sen jälkeen on enää turha haaveilla että saisin :D

Toinen postissa tullut päivänpiristys on tämä Ikasyrin jättipallokangas, josta aion kylläkin käyttää vain tuon keltapohjaisen puolen.

Tähän paneudun kun saan tämän postauksen kirjoitettua loppuun:

Burda ilmestyy nyt myös suomeksi ja siitä sai niin hyvän tarjouksen, että tilasin pienen pätkän.


Tämä ei ole postissa tullut, vaan ihan omin pikku kätösin sen Metsolasta kannoin. Tästä tulee vastasyntyneelle pienelle miehelle syksyksi jotain.. ehkä hupparitakki, jää nähtäväksi.

Vielä pallokankaasta sen verran, että tein äidilleni lapsenlikkapalkaksi Ottobren ohjeella Bubble pocket -mekon. Kaavahan on aluperin tunikakaava joustamattomasta kankaasta, jossa helmassa vielä kuminauha. Tein sen pienin muokkauksin trikoosta mekkopituisena ja todella hyvä tuli!

Tarkempi kuva taskun hauskasta muodosta ja mekko takaapäin:

Nyt vilisee niin pilkut silmissä, että Burdaa lukemaan!

Modkidin Julia

Tein Modkidin Julia-kaavalla hameen. Hame on helppo tehdä ilman sen kummempia kaavojakaan. Tämän hameen käyttäjä käyttää kokoa 110-1116 cm.

Hame muodostuu ihan suorakulmista paloista; tässä hameessa sekä ylähameen että alahameen ympärysmitta on 208 cm valmiina. Ylähameosa on 25 cm korkea valmiina ja alahame 30 cm, siihen sitten saumavarat. Vyötärökaitaleen voi tehdä mieluisekseen, tässä valmis vyötärökaitale on 6 cm korkea, nurjalle puolelle menee lisäksi 3 cm kuminauhakujaan. Vyötärökaitaleen ympärysmitta valmiissa hameessa on 72 cm.

Tykkään tehdä kuminauhakujaan napinläven, saa siitä sitten helposti säätää vyötärökuminauhaa. Tämä hamehan on varsin pitkäikäinen, se ei ihan heti jää pieneksi. Kuminauhakujan tein 2 cm:n levyiselle kuminauhalle.

Rypytykset on tehty framilonilla, se vaan on niiiiiiiiiiiiiiiin heleppoa! Inhoan rypytysnauhojen ompelua ja vetelyä, i löööööööööööööv framilon!

Ennen helmakappaleiden liittämistä kannattaa kiristyskoristusnauhoille tehdä kuja ylähameen nurjalle puolelle:

Tähänkään ei tarvitse sen kummempaa kaavaa: kaitaleen pituus tulee ylähameen pituudesta ja kujien leveys nyörille sopivasta leveydestä.

Rypytetyt helmakappaleet vain kiinni vyötärökaitaleeseen ja helmojen huolittelu, VALMIS!

Tässä kappaleessa ylähameessa on käännös ja alahameessa saumurilla tehty rullapäärme.

Saattoi olla sekava selitys, mutta hetken hunttaamalla tämä on melkoisen selkeä hamonen tehdä.

Sovittaja oli niin vauhdikas tapaus, ettei paitakaan ehtinyt päälle... eikä pysynyt paikallaan hetkeäkään...

Pikku poseeraajani

Tänään osallistuin paikalliseen ompelupäivään, jossa meitä oli viitisentoista naista ompelemassa yhdessä. Varsin mukavaa! Puolen päivän mittainen päänsärky hieman latisti omaa oloa ja teki minut hieman normaalia hiljaisemmaksi eikä ajatus ihan luistanut, mutta sain kuitenki aikaan tämän mekon.

Kaava Mekkotehdas-kirjasta ja nimeltään Katariina. Koko on 110-116 cm ja tämä koko vastaa hyvin todellisuutta. Aikaisemmin postaamani toinen Mekkotehtaan mukaan tekemäni mekkohan oli melkoisen suuri.

Samalla ruutukankaalla aiemmin tämän mekon teki MURUHUTTU, josta sainkin lopullisen idean tehdä juuri tällä kankaalla. Tiesin, että teen Katariinan, mutta kangasta mietin pitkään. Kun näin valmiina, niin tiesin tämän olevan kuin nakutettu Moolle :)

Leikkasin kankaat Modkidin Julia-hameeseen, saas nähdä milloin ehdin tekemään hameen.

Päiväkotitätien kevätmuistamiset

Löysin TÄÄLTÄ pussukkaohjeen. Olen tehnyt pussukoita samoilla ohjeilla jo niin paljon, että tympi jo, kiva tehdä välissä muullakin ohjeella. Tässä ohjeessa kivaa on se, että voi itse miettiä hyvinkin pitkälle ne muodot mitkä pussukkaansa haluaa. Näihin pussukoihin mahtuu hyvin esim. kyniä tai meikkisiveltimiä tms.

  

Edellisen postauksen Mademoiselle-kankaasta jäi sen verran, että saa neljä pussukkaa. Just soppelisti!

Kesämekkoja

Tein eilen pari kesämekkoa Moolle. Ensimmäinen on Ottobren Kolmen konstin mekko. Ilman niitä inhoamiani olkalerpakkeita. Kauan hautomani Mademoiselle-kangas päätyi tähän kesäiseen kolttuun. Moo on todellinen kuumakalle, joten olkaimettomat mekot sopivat hänelle parhaiten.

 

Tein Mekkotehdas-kirjasta mekon, jonka nimeä en nyt millään muista. Tämä kuitenkin kuului niihin yöpaitamekkoihin. Ohjeessa tämä mekko oli todella pitkä ja onneksi en sitä ohjeen pituisena tehnytkään, sillä se olisi yltänyt varpaisiin asti. Melko leveäkin mekko oli, joten jos toiste teen samalla kaavalla niin sisään saa ottaa yläosaa melko reippaasti ja oikeastaan lyhentää vieläkin pituudessa. Tein koon 110/116 mukaan ja Moo käyttää parhaillaan enemmän tuon koon 116 vaatteita kuin 110.

Mekkotehdas-kirjahan on täynnä kauniita kuvia ja ihania mekkoja, niistä tulee vielä varmasti tehtyä muutama mekko. Aloittelevalle ompelijalla en kirjaa suosittelisi, sillä mielestäni ohjeisiin olisi voinut panostaa enemmän, melko sekavan oloisia olivat ohjeet ja mekkojen useat eri variaatiovaihtoehdot hyppelehtivät teko-ohjeissa melkoisesti. Niitä en kyllä tätä mekkoa tehdessäni lukenutkaan, tämä kyseinen kaava on itsessään hyvin selkeä.

Muffinssikangas on Eurokankaan palalaarista ja neiti Moon mekkotoivekangas. Kankaassa on jonkinverran blingblingiä, joka houkuttaa tuota pikkuharakkaa aina!

Weekender

Nyt riittää laukkuja vähäksi aikaa... ehkä. Tämäkin laukku on tehty Amy Butlerin kaavoilla ja on nimeltään Weekender. Nimensä mukaisesti kassiin mahtuu viikonloppureissulle tavarat hyvin mukaan.

Kangas on tosi sweet. Ja paksua sisustuskangasta. Metsästin tätä kangasta ja onnella löysin erään kaupan loppuunmyynnistä pöytäliinaksi tehtynä, voi onnen päivää! En ole kukkakuosien suurin fani, mutta tästä tykkään täysillä! Etupaneelin kuviokohdistus onnistui hyvin, tosin osui tuossa sellaiseen kohtaan josta sitä ei oikeastaan edes varsinaisesti huomaa ellei katsomalla katso. Puhelin kuvassa mukana antamassa mittasuhteesta käsitystä.

Ompelukoneen neuloja meni 10. KYMMENEN! Huonoksi onnekseni oli saatavilla vain liian heppoisia neuloja ja helatorstain vuoksi kaupat kiinni. Ompelin paksut ja ärsyttävät kohdat (huopaa, huopaa ja vielä kerran huopaa ja kantteja) äitini Husqvarnalla ja täytyy sanoa, että Huskun hyviin puoliin kuuluu se, että sillä ajellessa saa melko hyvin runtata, omalla Berninallani täytyy edetä rauhallisemmin. Bernina tekee huomattavasti siistimpää tikkiä kuin Husku.

Hihnoista olisi pitänyt tehdä pitemmät, pidensin niitä jo ohjeessa mainitusta. Hieman harmittaa. Jätin sitten kiinnittämättä hihnat kovin korkealle siksi, että saan pelivaraa hihnoille käytössä.

Täytyy vielä käsitellä laukku suojasuihkeella.

Sophia Carry All

Vihdoin sain valmiiksi pitkään kesken olleen laukun. Amy Butlerin kaavoilla Sophia Carry All:

Vuorikangas on liukasta, mikä lisää käytettävyyttä; tavarat ja vuorikankaat eivät takerru toisiinsa kiinni. Sisäpuolella 4 taskua, joiden reunoissa polvekenauha. Laukun tekeminen oli suhteellisen näppärää, hankalin kohta oli pohja. Minulle oli helppoa tehdä laukkua, sillä sisareni ja ystäväni olivat tehneet laukun tällä kaavalla jo aiemmin, joten osasin välttää pahimmat kuopat matkalla. Koska laukku on jämäkkä kaikkien tukikankaiden vuoksi, suurin tekemisen helpottaja oli se, etten käyttänyt nuppineuloja tietyissä kohdissa, joissa esim. sisareni oli saanut sekä miljoona pistoa itseensä että vääntyneitä nuppineuloja.

Päällyskangas on jämäkkää sisustuspuuvillaa. Käsittelin sen vielä kankaansuojasuihkeella, joten ei pitäisi ihan heti mennä huonoksi. Kiva kesälaukku!

Aiemmin järjestämäni arvonnan voitti Hansu ja tässä on Hansun palkintokukkaro:

Äitienpäivälahjaksi sain uuden hajuveden ja tämän <3

 

Blogisynttärit!

Blogini täyttää (täytti jo 16.2.) kaksi vuotta. Sen kunniaksi järjestän arvonnan. Palkinnoksi teen voittajalle kukkaron tai neuvolakortin kannet hänen valitsemassaan kuosissa. Alla kuosivaihtoehdot. Pidän oikeuden valita itse vuorikankaan. Palataan voittajan kanssa sitten tarkemmin kuosiasioihin.

Arvontaan osallistutaan kommentoimalla tähän postaukseen. Yksi arpa per henkilö. Koska en etsi maksimaalista lukijakuntaa, ei lisäarpoja saa jakamalla tai mainostamalla. Minulle tuntemattomilla arvontaan osallistujilla tulee olla Bloggerin profiili. Tutut saavat osallistua vaikka jättämällä sähköpostiin ilmoituksen osallistumisestaan jos ei osaa keksiä itselleen sellaista nimimerkkiä jonka yhdistän oikeaan henkilöön :D

Arvon voittajan tämän kuun viimeinen päivä (tai sitten kun muistan ja tajuan tilanteen menneen jo 2 kk sitten...), eli viimeiseen päivään asti aikaa osallistua.

 

Kukkaro ja housuja + nostalgisia vistimuisteloita

Michael Millerin supersöpösestä kankaasta tein tänään itselleni kukkaron. Tarve uudelle kukkarolle lähti siitä, (että minulla on niin söpöä kangasta :D ) että pärjään nykyään pienemmällä kukkarolla. Uusin nimittäin ajokorttini, sillä vanha ajokorttini oli hirvittävän suuri (kyllä, olen NIIN vanha) ja ihan ratkeamispisteessä puuttuvine paloineen. Ajokortti ei mahtunut tavallisiin lompakoihin ja olenkin käyttänyt rahapussinani VIRKKUKOUKKUSEN isoa nipsukukkaroa. Nyt tein pienemmän (kehys 12 cm) pussukan, johon pankkikorttikokoinen uusi ajokorttinikin sujahtaa muiden korttien mukaan kivasti. Nähtäväksi vain jää, oliko käyttämäni pikaliima hyvää vai huonoa... sunnuntaina kun en päässyt Sinooperiin ostamaan kukkaroissa tavallisesti käyttämääni liimaa...

 

Lisäki tein kohta kaksi vuotta täyttävälle O-pojalle housut. Kaavana ihan paras housukaava eli Ottobren (1/2008) Jump. Lahkeisiin kuminauhat ja piiiitkä vyötäröresori, jota voi pitää kaksinkertaisena tai kokopitkänä. Koko on 104 cm 110:n lahkeilla. Moolla meni todella pitkään vastaanvanlaisena virityksenä eräät housut. Paljon liikkuvalle leikki-ikäiselle pitkä resori antaa tilaa ja housut pysyvät hyvin jalassa eivätkä lähde lerpattamaan, aluspaitakin pysyy napakasti paikoillaan.

Etupuolen lahkeen kroko ja pyllyn sininen otus ovat velourisia silityskuvioita.

Samalla kaavalla, mutta 110-senttisenä 116:n lahkeilla Neiti Moolle housut myös. Molemmissa housuissa kangas on Eurokankaan jenkkicollegea.

My Little Pony -kuva on peräisin kirppikseltä 50 sentillä ostamastani paidasta. Paita oli hyvin kulahtanut, mutta kuva oli hyvä, joten käyttöön! Tiedän jo nyt, että nämä housut tulevat olemaan suursuosikki!

Kuvan kiinnittäminen ja paikalleen applikoiminen olivat hyvin helppoa, minulla nimittäin on uusi, salainen ase! Tämä on jokaisen applikoijan unelma:

Kiinnityssuihke! Hitto vieköön, miten se nopeuttaa kiinnittämistä ja tukikankaiden kanssa ähräämistä! I LOVE IT! Ihan parhaita apuvälineitä ompeluhommissa.

Näitä housuja tehdessäni käytin vihdoin loppuun erittäin pitkäikäisen ystäväni, vanhan lapsuusaikaisen vistini. Luultavimmin pitäisi käyttää virallisesti muotoa twist, mutta ei se mitään, visti on parempi, siten se meillä lausuttiin :D Kyseessä siis oli pitkä kuminauha, jolla hypimme mitä erilaisimpia leikkejä. Juuri nyt ei vain tule mieleen mitään niistä! Aivan huippu liikuntamuoto lapsille, harrastimme ala-asteen ajan vistillä (ja hyppynarulla tietysti) kaikilla välitunneilla. Nyt monimetrinen visti on jakautunut erilaisiin käsitöihin parin vuoden ajan!

Tuleeko kellään mieleen, mitä kaikkia vistileikkejä oli? Yritin muistella ja muistan ainoastaan leikin nimeltään Kaksitoista. Yhtään en kyllä muista sitä, miten siinä piti hypätä! Hjälp! Olisi kiva opettaa omallekin lapselle viskin ilot. Tuntuu nyt hurjalta ajatella sitä, miten lapsena pystyi hyppäämään TODELLA korkealle, ei taida vanha pökkelö enää taipua ;)