Pelivehkeet!

Pelejä, joissa neljävuotias päihittää 34-vuotiaan 24-vuotiaan mennen tullen: MUISTIPELI!

Siis kuinka vaikeaa yhden muistipelin pelaaminen voi olla? Ei siinä tarvita ydinfyysikkoa muistamaan parinkymmenen (hemmetin samannäköisen) prinsessan kuvaa! Mutta EI! Ihan mahdoton peli! MITEN VOI NELJÄVUOTIAS VOITTAA JOKA HITON KERTA 16-0? Ja ihan tosissani pelasin vielä, yhtään en tasoitusta antanut (en saamari vieköön voinut)!

Toinen peli -jossa äiti saa myös köniinsä- on tämä viisivuotiaille suunnattu kalastuspeli. Neiti Moo päihitti minut tässä jo kolmevuotiaana! Se ongenkoukku ei vaaaaaan osu niiden louskuttavien kalojen avautuviin ja sulkeutuviin suihin, ihan kuin käsi ja pää olisivat eri henkilöistä, ne eivät toimi yhteen!

Alan pikkuhiljaa epäillä itseäni jälkeenjääneeksi. 

Muita kivoja pelejä (no lapsille kivoja, minusta nää kaikki on aika hanurista kun jää neljävuotiaan jalkoihin), joita meillä tykätään pelailla:

Hertan maailman vastakohtien palapeli on mukava ja helppo (jopa minulle, hahahahah!). Neljävuotias on jo aika haka tuossa, ei ole enää niin opettavainen peli.

Muutenkin meillä on paljon palapelejä. Moo on niissä myös hyvä (tässä minä vielä päihitän hänet, JESSSSSSSSSSSSSSSSSSS!). Itsekin pidän palapelien tekemisestä ja haaveissa on, että olisi enemmän tilaa jolloin voisin levittäytyä isojen palapelien kanssa rauhassa harrastamaan. Tässä muutamia suosikkipalapelejä. 99 palan palapeliin Moo ei jaksa kokonaan keskittyä, taitoa näyttäisi olevan kyllä koko palapelin kasaamiseen, tytöllä on todella vahvana sekä hahmotus- että päättelykyky.

 

Korttipelejä ei meillä vielä harrasteta. Suvussa kyllä kulkee vahvana korttipeliharrastus, että pian varmaan Mookin pitää korttipelien saloihin tutustuttaa! Nämä Risto Räppääjä -kortit tulivat Hesburgerista ja ovat olleet kovassa käytössä. Ideana on, että toinen kysyy kortista hassuja Risto Räppääjä -aiheisia kysymyksiä ja toinen vastaa yhtä hassusti. Nämä viihdyttävät neljävuotiasta suuresti ja on meillä aikuisillakin hauskaa :)

Pleikkarilla Moon ei vielä anneta pelata (ei edes ole oikein tuon ikäiselle soveltuvaa peliä meillä) ja tietokoneella hänen annetaan pelata noin pari kertaa kuussa Seikkailija Dora -peliä, jossa ohjataan koiraa keräämään luita.

Hankintalistalla on lapsuuteni suosikkipeli Afrikan tähti, sitä olisikin kiva pelata koko perheen voimin (plus siinä voisin yrittää luottaa sentään tuuriin jonkin verran ettei kaikessa tarvitse hävitä)!

Blogisynttärit!

Blogini täyttää (täytti jo 16.2.) kaksi vuotta. Sen kunniaksi järjestän arvonnan. Palkinnoksi teen voittajalle kukkaron tai neuvolakortin kannet hänen valitsemassaan kuosissa. Alla kuosivaihtoehdot. Pidän oikeuden valita itse vuorikankaan. Palataan voittajan kanssa sitten tarkemmin kuosiasioihin.

Arvontaan osallistutaan kommentoimalla tähän postaukseen. Yksi arpa per henkilö. Koska en etsi maksimaalista lukijakuntaa, ei lisäarpoja saa jakamalla tai mainostamalla. Minulle tuntemattomilla arvontaan osallistujilla tulee olla Bloggerin profiili. Tutut saavat osallistua vaikka jättämällä sähköpostiin ilmoituksen osallistumisestaan jos ei osaa keksiä itselleen sellaista nimimerkkiä jonka yhdistän oikeaan henkilöön :D

Arvon voittajan tämän kuun viimeinen päivä (tai sitten kun muistan ja tajuan tilanteen menneen jo 2 kk sitten...), eli viimeiseen päivään asti aikaa osallistua.

 

Arskat kärsään lapsille!

Warning! Sisältää valistusjurputusta!

Hyvät pienten lasten vanhemmat! Olkaa niin ystävällisiä ja ajatelkaa lastenne näköasioita muutaman kymmenen vuoden päähän, pohjatyö silmäsairauksien estämiseksi tehdään N Y T .

Kevätaurinko kaikessa ihanuudessaan on alkanut paistaa - ja tehdä tuhojaan. Lasten silmien suojaaminen kirkkaassa säässä keväthangilla on erittäin tärkeää. Lapsen kirkas mykiö läpäisee suurimman osan silmään tulevasta valosta, se läpäisee paljon, paljon enemmän kuin aikuisen mykiö! Lapsena saatu altistus ultraviolettisäteilylle lisää todennäköisyyttä sairastua aikuisena silmänpohjarappeumaan. Se ei ole kiva tauti, se hankaloittaa elämää kovasti. Myös kaihi sumentaa mykiön paljon aikaisemmin, jos lapsena silmiä ei suojata asianmukaisesti.

Moo on hyvin tottunut aurinkolasien käyttäjä. Niitä on pidetty hänellä aina ja niihin hän on myös helposti tottunut kun vaihtoehtona ei ole ollut jättää arskoja pois. Päiväkodissa on kahdet aurinkolasit ja Moo pitää niitä kirkkaalla ilmalla; pulkkamäki tähän aikaan vuodesta on tosi kirkas paikka lapsen silmille! Myös molemmissa autoissa on aurinkolasit ja hyvin useasti pikku neiti ne itse omatoimisesti päähänsä laittaakin. Aurinkolasit eivät hidasta vauhtia ja leikkejä pätkääkään, vai miltä näyttää: 

Suosittelen kysymään ohjeita ammattilaisilta lasten aurinkolaseja ostettaessa. Kun lapsi saa itse osallistua aurinkolasien ostamiseen, kasvaa todennäköisyys sille, että mieleisiä laseja myös pidetään. Meilläkin Moo huomasi hyvin pian itse sen, että se nyt vaan on paljon helpompi ja kivempi katsella kirkkaalla ilmalla arskojen läpi.