Uimapussi

Mies oli sitä mieltä, ettei lapsen uimakamoja voi roudata Golden cap -siiderimainospussissa. No ei sitten. Lapsi valitsemaan kuva edellisen postauksen paneelikankaasta, sitten harsitaan kiinni. Heleppoa (jos sen tekee noin kuin kuvasin juuri, minähän EN niin tehnyt, vaan vaikeimman kautta, eli kiinnityssuihkeella kuva kiinni, siksakataan koneella kiinni, mikä oli hyvinkin perseestä, sillä olisi pitänyt ensin purkaa pussi jos olisi kuvitellut sen mahtuvan pyörimään koneessa ja tämän takiahan sain myös purkaa reippaasti sitä hiivatin siksakkia, joka tarttui myös pussin kahvaan ja toisiin seinustoihin, jolloin verenpaine pompsahti huippulukemiin, kunnes olin lähes hermoraunio ja tajusin, että tämähän on helekkari VAIN uimapussi, harsitaan perkele).

Ja tähän päälle terveisiä kaikille äidinkielenopettajille.

 

Karnaluks

Kävin ystävien kanssa Tallinnassa tyttöjen reissulla. Söimme hyvin, shoppailimme huolella ja rentouduimme.

Karnaluks on käsityöharrastajalle melkoinen kokemus. Se on hallimainen (ja omituisesti löydettävissä oleva), tukkumainen liike. Suomen hintoihin tottunut on siellä silmät pyöreänä (hämmästyneisyyttä aiheuttaa hintojen lisäksi tavaramäärä ja ostelemisen käytännön asiat, joihin kyllä sitten ihmettelyn kautta selviö tuli). Tässä olivat ostokseni:

- 8 metriä tosi jämäkkää kudottua tukikangasta (en ole näin jämäkkään kudottuun tukikseen Suomessa törmännyt), yhteensä alle 15 euroa

- kolmea eri väristä nyöriä, yhteensä sitä on 150 metriä, hinta 9 euroa

- valk. ricrac-nauhaa 21 metriä, 2,52 €

- luonnonvalk. röyhelökuminauhaa 15 metriä, 6,60 €

- pinkkiä, pehmeää alusvaatekuminauhaa 15 metriä 1,80 €

- Organin koneneulapakkauksia 5 kpl, yht. 7,44 € (Suomessa nämäkin maksavat sen 3-5 euroa/kpl!)

- 8 lankarullaa yht.  4,54 €

- valk. koristekuminauhaa 8 metriä 1,44 €

- kolme rullaa kanttinauhaa 11,25 €

- framilonia 20 metriä 4,60 €

- angry birds- ja smurffiroikottimet (nää saattaa olla heijastimia, pitää tarkistaa vielä, heh) yht. 4 euroa

Kymmenen kappaletta vetskareita löysin eräästä kangaskaupasta, näistä pulitin yhteensä vitosen ja siinä on mukana pitkiä ja jämäköitä vetskareita!

HALAPAA!

Modkidin Julia

Tein Modkidin Julia-kaavalla hameen. Hame on helppo tehdä ilman sen kummempia kaavojakaan. Tämän hameen käyttäjä käyttää kokoa 110-1116 cm.

Hame muodostuu ihan suorakulmista paloista; tässä hameessa sekä ylähameen että alahameen ympärysmitta on 208 cm valmiina. Ylähameosa on 25 cm korkea valmiina ja alahame 30 cm, siihen sitten saumavarat. Vyötärökaitaleen voi tehdä mieluisekseen, tässä valmis vyötärökaitale on 6 cm korkea, nurjalle puolelle menee lisäksi 3 cm kuminauhakujaan. Vyötärökaitaleen ympärysmitta valmiissa hameessa on 72 cm.

Tykkään tehdä kuminauhakujaan napinläven, saa siitä sitten helposti säätää vyötärökuminauhaa. Tämä hamehan on varsin pitkäikäinen, se ei ihan heti jää pieneksi. Kuminauhakujan tein 2 cm:n levyiselle kuminauhalle.

Rypytykset on tehty framilonilla, se vaan on niiiiiiiiiiiiiiiin heleppoa! Inhoan rypytysnauhojen ompelua ja vetelyä, i löööööööööööööv framilon!

Ennen helmakappaleiden liittämistä kannattaa kiristyskoristusnauhoille tehdä kuja ylähameen nurjalle puolelle:

Tähänkään ei tarvitse sen kummempaa kaavaa: kaitaleen pituus tulee ylähameen pituudesta ja kujien leveys nyörille sopivasta leveydestä.

Rypytetyt helmakappaleet vain kiinni vyötärökaitaleeseen ja helmojen huolittelu, VALMIS!

Tässä kappaleessa ylähameessa on käännös ja alahameessa saumurilla tehty rullapäärme.

Saattoi olla sekava selitys, mutta hetken hunttaamalla tämä on melkoisen selkeä hamonen tehdä.

Sovittaja oli niin vauhdikas tapaus, ettei paitakaan ehtinyt päälle... eikä pysynyt paikallaan hetkeäkään...

Pikku poseeraajani

Tänään osallistuin paikalliseen ompelupäivään, jossa meitä oli viitisentoista naista ompelemassa yhdessä. Varsin mukavaa! Puolen päivän mittainen päänsärky hieman latisti omaa oloa ja teki minut hieman normaalia hiljaisemmaksi eikä ajatus ihan luistanut, mutta sain kuitenki aikaan tämän mekon.

Kaava Mekkotehdas-kirjasta ja nimeltään Katariina. Koko on 110-116 cm ja tämä koko vastaa hyvin todellisuutta. Aikaisemmin postaamani toinen Mekkotehtaan mukaan tekemäni mekkohan oli melkoisen suuri.

Samalla ruutukankaalla aiemmin tämän mekon teki MURUHUTTU, josta sainkin lopullisen idean tehdä juuri tällä kankaalla. Tiesin, että teen Katariinan, mutta kangasta mietin pitkään. Kun näin valmiina, niin tiesin tämän olevan kuin nakutettu Moolle :)

Leikkasin kankaat Modkidin Julia-hameeseen, saas nähdä milloin ehdin tekemään hameen.

Kesämekkoja

Tein eilen pari kesämekkoa Moolle. Ensimmäinen on Ottobren Kolmen konstin mekko. Ilman niitä inhoamiani olkalerpakkeita. Kauan hautomani Mademoiselle-kangas päätyi tähän kesäiseen kolttuun. Moo on todellinen kuumakalle, joten olkaimettomat mekot sopivat hänelle parhaiten.

 

Tein Mekkotehdas-kirjasta mekon, jonka nimeä en nyt millään muista. Tämä kuitenkin kuului niihin yöpaitamekkoihin. Ohjeessa tämä mekko oli todella pitkä ja onneksi en sitä ohjeen pituisena tehnytkään, sillä se olisi yltänyt varpaisiin asti. Melko leveäkin mekko oli, joten jos toiste teen samalla kaavalla niin sisään saa ottaa yläosaa melko reippaasti ja oikeastaan lyhentää vieläkin pituudessa. Tein koon 110/116 mukaan ja Moo käyttää parhaillaan enemmän tuon koon 116 vaatteita kuin 110.

Mekkotehdas-kirjahan on täynnä kauniita kuvia ja ihania mekkoja, niistä tulee vielä varmasti tehtyä muutama mekko. Aloittelevalle ompelijalla en kirjaa suosittelisi, sillä mielestäni ohjeisiin olisi voinut panostaa enemmän, melko sekavan oloisia olivat ohjeet ja mekkojen useat eri variaatiovaihtoehdot hyppelehtivät teko-ohjeissa melkoisesti. Niitä en kyllä tätä mekkoa tehdessäni lukenutkaan, tämä kyseinen kaava on itsessään hyvin selkeä.

Muffinssikangas on Eurokankaan palalaarista ja neiti Moon mekkotoivekangas. Kankaassa on jonkinverran blingblingiä, joka houkuttaa tuota pikkuharakkaa aina!

Kukkaro ja housuja + nostalgisia vistimuisteloita

Michael Millerin supersöpösestä kankaasta tein tänään itselleni kukkaron. Tarve uudelle kukkarolle lähti siitä, (että minulla on niin söpöä kangasta :D ) että pärjään nykyään pienemmällä kukkarolla. Uusin nimittäin ajokorttini, sillä vanha ajokorttini oli hirvittävän suuri (kyllä, olen NIIN vanha) ja ihan ratkeamispisteessä puuttuvine paloineen. Ajokortti ei mahtunut tavallisiin lompakoihin ja olenkin käyttänyt rahapussinani VIRKKUKOUKKUSEN isoa nipsukukkaroa. Nyt tein pienemmän (kehys 12 cm) pussukan, johon pankkikorttikokoinen uusi ajokorttinikin sujahtaa muiden korttien mukaan kivasti. Nähtäväksi vain jää, oliko käyttämäni pikaliima hyvää vai huonoa... sunnuntaina kun en päässyt Sinooperiin ostamaan kukkaroissa tavallisesti käyttämääni liimaa...

 

Lisäki tein kohta kaksi vuotta täyttävälle O-pojalle housut. Kaavana ihan paras housukaava eli Ottobren (1/2008) Jump. Lahkeisiin kuminauhat ja piiiitkä vyötäröresori, jota voi pitää kaksinkertaisena tai kokopitkänä. Koko on 104 cm 110:n lahkeilla. Moolla meni todella pitkään vastaanvanlaisena virityksenä eräät housut. Paljon liikkuvalle leikki-ikäiselle pitkä resori antaa tilaa ja housut pysyvät hyvin jalassa eivätkä lähde lerpattamaan, aluspaitakin pysyy napakasti paikoillaan.

Etupuolen lahkeen kroko ja pyllyn sininen otus ovat velourisia silityskuvioita.

Samalla kaavalla, mutta 110-senttisenä 116:n lahkeilla Neiti Moolle housut myös. Molemmissa housuissa kangas on Eurokankaan jenkkicollegea.

My Little Pony -kuva on peräisin kirppikseltä 50 sentillä ostamastani paidasta. Paita oli hyvin kulahtanut, mutta kuva oli hyvä, joten käyttöön! Tiedän jo nyt, että nämä housut tulevat olemaan suursuosikki!

Kuvan kiinnittäminen ja paikalleen applikoiminen olivat hyvin helppoa, minulla nimittäin on uusi, salainen ase! Tämä on jokaisen applikoijan unelma:

Kiinnityssuihke! Hitto vieköön, miten se nopeuttaa kiinnittämistä ja tukikankaiden kanssa ähräämistä! I LOVE IT! Ihan parhaita apuvälineitä ompeluhommissa.

Näitä housuja tehdessäni käytin vihdoin loppuun erittäin pitkäikäisen ystäväni, vanhan lapsuusaikaisen vistini. Luultavimmin pitäisi käyttää virallisesti muotoa twist, mutta ei se mitään, visti on parempi, siten se meillä lausuttiin :D Kyseessä siis oli pitkä kuminauha, jolla hypimme mitä erilaisimpia leikkejä. Juuri nyt ei vain tule mieleen mitään niistä! Aivan huippu liikuntamuoto lapsille, harrastimme ala-asteen ajan vistillä (ja hyppynarulla tietysti) kaikilla välitunneilla. Nyt monimetrinen visti on jakautunut erilaisiin käsitöihin parin vuoden ajan!

Tuleeko kellään mieleen, mitä kaikkia vistileikkejä oli? Yritin muistella ja muistan ainoastaan leikin nimeltään Kaksitoista. Yhtään en kyllä muista sitä, miten siinä piti hypätä! Hjälp! Olisi kiva opettaa omallekin lapselle viskin ilot. Tuntuu nyt hurjalta ajatella sitä, miten lapsena pystyi hyppäämään TODELLA korkealle, ei taida vanha pökkelö enää taipua ;)

Pukin hommia

Jonkin verran olen ehtinyt tehdä joulupukin apurin hommia:

Raglanhihainen t-paita kitara-applikaatiolla. Tämä onnistui mielestäni tosi hyvin. Eikä mennyt kertaakaan hermotkaan :D (Ei kun tapahtui sittenkin pieni kääminpalo peitetikkikoneen kanssa; se pentele ei tikkaa tasaisesti pari senttiä ennen saumakohtaa, osaako kukaan kertoa tähän syytä?).

Paita siis on 116 cm , tulee pikkuherra Raaka-Rasselle joululahjaksi. Rasen äitinkään hermot eivät mene tämän kitaran tiluttelun tahdissa.

Myöhemmin vilautan pari paitaa, kunhan saan niihin viimeistelyt valmiiksi. En ole ihan täysin keksinyt miten viimeistelen nämä pikkumiesten paidat. Tein toiseen jo kravattia, joka on osin applikoitu kiinni ja muuten lepattaa, mutta materiaali oli ihan jostain syvältä, joten väliaikaisesti hylkäsin ajatuksen. Katsotaan nyt, mihin vielä päädyn.

Lopuksi vielä kiva vinkki, TÄÄLTÄ löydät ihania tulostettavia pakettikortteja :)

Proto

Joulupukin hommat mielessä! Mitä antaa mm. päiväkodin tädeille (tuo puolivuosittainen mietinnän paikka; mitä antaa tädeille sellaista, joka ei ole ihan scheissea). Kehittelin sitten patakintaan. Niitähän tarvitsee aina. Ja kun kivoja kuoseja on laatikot pullollaan, niin jes!

MUTTA! Tämä prototyyppi on todellakin proto, täytyy vielä kehitellä. Tässä ekassa versiossa sekä päällinen että vuori ovat samaa vähän paksumpaa sisustuskangasta. Välissä on liimallinen Eurokankaan tukihuopa. Tästä tuli ihan liian paksu. Tai jotenkin liian tönkkö. Vielä ei ole ollut testikäytössä, että palaako tämän väsäyksen kanssa näpit.

Kaavaa täytyy vielä kehittää. Tuosta peukalo-osasta tuli liian pitkä, kädessä siis on vähän omituisen tuntoinen. Saas nähdä väheneekö jäykkyys, kun tekee tavallisesta puuvillasta eikä tuosta paksummasta sisustuskankaasta. Onko vinkkiä kellään, mikä olisi ehkä parempi täyte kuin tuo EK:n huopa?

 

Kyllä se kivalta näyttää ja kuosinsa pitää kun on niin jäykkä, mutta käteen vedettäessä tuntuu liian kovalta :D

Pikainen huppari

Aina ihanalla Quiara-kaavalla tehty huppari Neiti L:lle. L rakastaa tätä hupparimallia ja hänen tarpeisiinsa olen tätä kaavaa spesifioinut mm. pidentämällä hihoja ja isontamalla huppua (itse kaavan huppu on ihan naurettavan pieni muutenkin, joten se kyllä on joka kerta pakko isontaa).

Kangas on Hilcon Zalameria, hihat ja huppu Eurokankaan jenkkicollegea (sitä hyvää). Pelkäsin tästä tulevan vähän sillisalaattimainen kankaiden yhdistelyn takia, mutta kyllä tämä toimii. Ompelukerhossamme olenkin virallinen liian levottomien kangasyhdistelmien karsastaja :D

Huppuun tein Zalameriasta reunakaistaleen kokoamaan paremmin palasia yhteen. Tyttömäistä taskuakin mietin, mutta päätin jättää tällä kertaa tekemättä.

Seuraavaksi on vuorossa jouluompeluksien valmistelua. Meillä Neiti Moo on vesirokossa, joten kotipäiviä vietetään. Mieluiten ompelen ompelukerhossa, jossa seura on parasta ja ompeluRAUHA on taattu, mutta katsotaan, saanko kotosalla aikaiseksi mitään. Ompeluseurakin kun on reissussa. TUU JO TAKASIN SIELTÄ!!! MULLA OMPELOITUTTAA!!!

Hame päiväkotikuvaan

Huomenna on päiväkodin valokuvaus. Pitihän siihen sitten tänään hame tekaista. Kaava on kirjasta Ompele kaunista lapselle. Muokattu omaan makuun sopivaksi, heh. Taitaa käydä kaikkien kaavojen kanssa niin, että menee ensin oman filtterin läpi eikä muutoksilta säästy mikään.

Kuviosametti Hilcon babycordia. Beige finecord helmassa. Kaava ohjeisti helmaan puuvillaa. No en pannut. Jämäkämpi noin, eikä helma lirmua. Rusetti on vähän prototyyppi, katsotaan mitä keksin seuraaviin. Näitähän on nimittäin kaksi lisääkin tehtynä -ilman rusettia vielä. (Joulupukin hommia.)

Sametti on siitä ihana kangas, että se kestää hyvin leikeissä. Ja mikä sen ihanampi vaate kuin se, jota saa käyttää eikä vain säästellä! Saas nähdä, kuinka possuttuna hame palaa huomenna päiväkotiretkeltään.

Muu vaatetus kuvaukseen:

Apple Morning Dot -laukku

Moo toivoi, että tekisin hänelle olkalaukun. Pitkään, pitkään aikaan en ole ehtinyt ompelemaan ja tänään vihdoin sain tälle rakkaalle harrastukselleni aikaa. Erittäin mieluisasta tuliaiskankaasta (Michael Millerin Apple Morning Dots) väsäsin siis tämän:

Sisukseksi vihreää polka dotsia. 

 

 Moo kutsuu itseään nukkejensa äidiksi. Tässä laukku hoitolaukkukäytössä.

Laukusta tuli tosi söpö. Äidillä haluttaisi kyllä lainata tätä laukkua Moolta ;)

Voitin Handmade by Annika -blogin arvonnassa! Palkinto oli tiskirätti ja näitähän tarvitaan aina. Olen saanut ihan huipun bambuisen tiskirätin myös ystävältäni, aivan parhaita!

Kiitos, Annika!

Päiväkoti meni kesälomalle ja hoitajia muistettiin pussukoin. Tällä kertaa siis avopussukoin.

Omppukankaan kaikki tunnistavatkin Marimekoksi, kukkakangas Laura Ashley. Mieltä lämmitti, kun päiväkodin tädit kertoivat mihin käyttävät pussukoitani. Ovat siis olleet mieluisia ja kuulemma myös jouluna saadut vetoketjupussukat ovat käytössä, mukavaa.

Ompelut ovat olleet nyt hyllyllä jonkin aikaa. Olen keksinyt "pientä puuhasteltavaa" itselleni vapaapäiviin, kuten huoneiden vaihto ja kaappien siivous ja uudelleenjärjestely. Se proggis on muutoin valmis, kangaskätköt vain vielä kaipaavat läpikäyntiä ja järjestämistä (heh heh, siitäpä kivan ansan itselleni viritin...).

Kesään on kuulunut myös pikku retkiä, pyöräilyä jne, en ole ehtinyt ompelushommiin. Puolitoista viikkoa kesäloman alkuun! Tiedossa on reissailua Suomessa rakkaiden ystävien luona. Moo odottaa varmasti kesälomalta eniten Muumimaailmaa. Usein on kuultu lause: "Voi äiti, minulla niin jännittää se Muumimaailma!", "Tekeekö Muumimamma siellä meille ruokaa?" tai "Koska sinne Muumimaailmaan mennään?!?!?!".

Tässä kuvassa tietysti klassinen sorsansyöttöasento; leivänmurun saa mitä ilmeisimmin lingottua sorsalle parhaiten näin?